11.10.2014

Yli sadan kierroksen golfkausi

Olen pelannut tänä vuonna enemmän golfia kuin koskaan aikaisemmin. Takana on kotimaan kentillä yli sata kierrosta!  Niistä tosin parikymmentä on tullut Talman Par3-kentällä. Sen väylät ja viheriöt ovat olleet koko kauden hyvässä kunnossa, ja nyt kun se on iltaisin valaistuna, kautta voi jatkaa vielä iltavaloissa.

Pitkällä kentällä olen pelannut 85 kertaa. Niistä seitsemän kierrosta on jäänyt vajaiksi lähinnä valon loppumisen vuoksi. Ja onhan siinä mukana Hirsalan kaksi  Early Bird -puolikastakin, jotka alkoivat aamuviiden aikaan. Pauli Pesonen on kyllä uskomaton organisaattori, kun hän tuollaisiakin erikoistapahtumia pyörittää. Takavuosina hän järjesti vähän isompiakin juttuja, muun muassa Challenge Tourin kisoja.

Parhaan kierroksen, 85, pelasin Harjattulassa Mikko Ervastin kanssa. Toisaalta yhdeksän kierrosta vaati yli 100 lyöntiä. Niistä osa tuli kyllä takatiiltä, mikä on niitä katastrofeja jollain tavalla lieventävä seikka.

Talmassa pelataan joka vuosi Suomen parhaat mestikset. Nytkin oli mukana pitkälti toistasataa pelaajaa. Sijoituin  komeasti 100 parhaan joukkoon, sijalle 94. Karsiuduin siis kolmannen eli finaalipäivän kierrokselta.

Kesän hienoimpiin hetkiin kuului urheilutoimittajien Ryder Cup Himoksessa. Olin Helsingin Kerhon voittajajoukkueessa, ja pääsin höykyttämään vanhaa työkaveriani Etelä-Suomen Sanomien asiantuntevaa urheilutoimittajaa Juha Hölttää ensin Foursomessa Seppo Jolkkosen kanssa, ja iltapäivällä kaksinpelissä. Tutustuin Juhaan jo 30 vuotta sitten Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimituksessa. Silloin Juha suunnisti, minä juoksin. Nyt molemmat viihdymme viheriöillä.

Lassi Tilander on golfin kävelevä tietosanakirja.
Parasta tässä golfkaudessa ovat olleet kierrokset golfin kävelevän tietosanakirjan Lassi Tilanderin kanssa. Olemme käyneet hedelmällisiä keskusteluja muun muassa tulevan golfkirjani teemoista. Lassi on pelannut joskus parempienkin pelaajien kanssa, muun muassa viisinkertaisen major-voittaja Peter Thomsonin kanssa.

Hän on toiminut myös useaan otteeseen maajoukkueen kapteenina, esimerkiksi vuonna 1960 Merionissa. missä Jack Nicklaus teki Eisenhower Trophyn ennätystuloksen 269. Ennätys meni rikki vasta tänä syksynä, kun Espanjaa edustava Jon Rahm pelasi tuloksen 263!

Organisoidessaan Jack Nicklauksen vierailua Talissa 1987 Lassi  huomasi yleisön joukossa Mauri Vikströmin, joka pelasi vuonna 1960 Merionissa Nicklauksen kanssa.

Lassi haki Maurin mestarin luokse, esitteli heidät vanhoina pelikavereina, ja Nicklaus lausui hienosti: "It was a long time ago!" 

Niinpä, siitä Nicklauksen vierailusta on kulunut nyt täsmälleen saman verran aikaa, 27 vuotta! 

Ei ole vaikea tunnustaa, että pelaajana(kin) Lassi on kiistatta minua parempi. Olemme pelanneet neljä kertaa, ja kolmesti voittajan onnitteleminen on jäänyt minun velvollisuudekseni. Toisaalta kierrokset Lassin kanssa ovat niin hienoja, että joka kerta on itsellänikin ollut voittajan olo.

7.10.2014

Urheiluministeri Carl Haglund ja HBL:n nettilehti

Urheiluasioista vastaava puolustusministeri Carl Haglund esitti Hufvudstadsbladetissa, että työnantajat voisivat antaa työntekijöiden liikkua työajalla. Helsingin Sanomat referoi HBL:n haastattelua, joten laitan linkin Hesariin.

Pidän Haglundin ajatusta kehittämisen arvoisena. Monet työnantajat, kuten esimerkiksi Nokialla toimiva Molok Oy, suhtautuvat erittäin myönteisesti liikuntaan. Hyvinvoivat työntekijät ovat ensimmäinen edellytys yrityksen menestymiseen.

Haglund toimi ennestään puolustusministerinä, ja nykyhallituksen viimeisen puolen vuoden ajan hän vastaa myös urheilusta. Tämä on hyvin luonteva yhdistelmä, sillä suomalaisen liikuntakoulutuksen juuret ovat upseerien miekkailu- ja ratsastusopetuksessa.

Cooperin testin tulosten perusteella varusmiesten kunto on laskenut kuitenkin niin alas, että on kaikille parempi siirtää armeijan painopistettä kybersodankäynnin puolelle. Suomalaisen sotilaan taistelijanominaisuudet tulevat nykyään paljon paremmin esiin istuen kuin juosten.

Miksikö linkitin Hufvudstadsbladetin uutisen HS:n verkkolehteen? HBL on päättänyt, että uutisen lukemisesta pitää maksaa. Sen sijaan HS:n linkki menee suoraan uutiseen.


Onkohan HBL:n verkkostrategia loppuun asti mietitty? Jos kävijämäärät ovat pieniä, suljetaan pääsy, hmm...

Jos puolustusvoimat toimisi samalla logiikalla kuin HBL, varusmiesten liikuntakoulutus lopetettaisiin kokonaan. Kun ovat niin huonossa kunnossa tullessaan riviin, pysykööt huonokuntoisina!

1.10.2014

Paluu liikuntafoorumiin Kjell A. Nordströmin hengessä

Kansallisen liikuntafoorumin osanottajille tarjottiin maanantaina huippuesitys, kun ruotsalainen tietokirjailija ja visionääri Kjell A. Nordström kertoi, mihin tämä meidän maailma on menossa.

Ehkä eniten ajatuksia herätti numeroleikki, jonka hän esitti vangitsevalla tavalla. 1-1-1-4 on maailman väkiluku nyt, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua sama lukusarja on 1-1-2-5. Ensimmäiset ykköset ovat Euroopan ja Amerikan väkilukuja, miljardeissa. Kolmas luku kuvaa Afrikan, ja neljäs luku Aasian väkilukua.
Kjell A. Nordström lumosi Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat.

Afrikan väkiluku voi olla parinkymmenen vuoden kuluttua jopa 2,5 miljardia, ja Aasian väkiluvusta voi tulla yhtä hyvin joko 5, 6 tai jopa 7 miljardia. Jos näiden lukujen ajatellaan kuvaavan maapalloa laivana, niin laiva alkaa kallistua. Jokainen voi miettiä, mitä siitä seuraa.

Samaan aikaan kansallisvaltiot menettävät merkitystään globalisaation seurauksena. Nyt meillä on parisataa kansallisvaltiota, mutta kansalaisten omilla päätöksillä ja kulutuskäyttäytymisellä kansallisvaltioiden rajat madaltuvat. Tavarat liikkuvat, brändit liikkuvat, ja ihmiset liikkuvat. Suomalainen voi lomailla yhtä lailla Thaimaassa, Espanjassa tai ihan vaan kotimaassa.

Kaiken kaikkiaan vaivalla synnytettyjen kansallisvaltioiden merkitys on vähenemässä ja niiden tilalle nousevat globaalit kaupunkikeskukset.

Nordström on juuri julkaissut Per Schlingmannin kanssa kirjan Urban Express. Se julkistettiin sunnuntaina, joten liikuntafoorumissa ruotsalaistohtorin esitys pysyi ymmärrettävästi enemmän kirjan teemoissa kuin liikunnan ja liikkumattomuuden kysymyksissä.

Hän pohti kuitenkin mielenkiintoisella tavalla liikkumisesta totaalisesti kieltäytyvän ihmisen ajatusmaailmaa ja vertasi sitä norjalaisen Anders Behring Breivikin ajatusmaailmaan, missä kaikki vaikutteet olivat toisiaan tukevia. Valitettavasti Nordströmillä ei ollut heti tarjota keinoa, miten siihen maailmaan olisi tuotavissa toisenlaista informaatiota.

Urban Expressin suomenkielinen versio julkaistaan Nordströmin mukaan  joulukuussa tai tammikuussa. Siitä voi odottaa jonkinlaista tapausta, sen verran mielenkiintoisia ajatuksia hän esitti Helsingissä.

Maailmalla on menossa trendi, jossa naiset hankkivat koulutusta ja muuttavat kaupunkeihin. Niinpä kaupunkien asukkaat ovat useammin naisia kuin miehiä, vaikka miehet muuttavatkin perässä. Mutta lisäksi naiset elävät pidempään. Pohjoismaat ovat tässä kehityksen kärjessä.

Nuoret kouluttamattomat miehet ovat samaan aikaan muodostamassa uutta kurjalistoa.

Tähän liittyy kehitys, jossa yksin asuvien määrä kasvaa. Ihmiset haluavat muuttaa kasvukeskuksiin, kun siellä on muitakin ihmisiä. Ja siellä kasvukeskuksissa ollaan yksin. Yksin yhdessä, tai yhdessä yksin. Suomessakin on jo miljoona yksin asuvaa ihmistä.

Ja samaan aikaan on yliopistotutkintojen arvo kärsinyt inflaation. Tieto, joka Gutenbergin ajoista saakka on muodostanut hierarkkisia rakennelmia, on yllättäen kaikkien saatavilla. Aikaisemmin piti opiskella monta vuotta yliopistossa saadakseen tietoa, nyt sitä saa Wikipediasta tai Stanfordin yliopiston sivuilta muutamalla napinpainalluksella.

Ja tiedon määrä kasvaa kaiken aikaa eksponentiaalisesti. Sen seurauksena kapeiden alojen erikoisosaajien arvostus nousee. Kokonaisuuksia on entistä vaikeampi hallita.

Jos Nordströmin ajatukset kiinnostavat enemmänkin, suosittelen lukemaan hänen aiempia kirjojaan, joista Jonas Ridderstrålen kanssa syntyneet Funky Business ja Karaokekapitalismi - Älä hyväksy jäljitelmiä ovat olleet myyntimenestyksiä.

29.9.2014

Liikkumattomuus kansakunnan kohtalonkysymyksenä

Helsingissä järjestetty II Kansallinen liikuntafoorumi onnistui erinomaisesti. Yleisö antoi aplodit seisaaltaan, saadakseen istumisen katkaistua. Mutta alustukset olivat niin hyviä, että "standing ovation" olisi syntynyt monta kertaa spontaanistikin.

Liikuntafoorumin parasta antia oli UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin esitys liikkumattomuuden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista.

Maanantaina Kansallinen liikuntafoorumi kasasi yhteisen julkilausuman, jossa toivotaan liikkumattomuuden taklaamisen nousevan tulevassa hallitusohjelmassa vahvaan rooliin, hallituksen kärkitavoitteeksi!

Tässä on julkilausuma, joka foorumissa laadittiin:

Kansallinen liikuntafoorumi: Liikkeen lisääminen hallituksen kärkitavoitteeksi

  
Kansallisessa liikuntafoorumissa Yleisradion studiotalolla laadittiin yhteinen julkilausuma, jonka tavoitteena on kirjata liikkeen lisääminen tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi.
Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomessa liikkumattomuuden kustannus on lähes 2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi.

Näin ollen Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat esittävät liikkumattomuuden taklaamiseksi tulevaan hallitusohjelmaan:

Liikkeen  lisääminen on hallituksen kärkitavoite!

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Hallitus sitoutuu liikkeen lisäämiseen. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Toimialakohtaiset nostot (kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut)  saatetaan Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän jatkotyöstettäväksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto vievät eteenpäin edellä mainittuja sisältöjä valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Valo kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, jotka pitävät sisällään liikkeen lisäämisen, huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea vastasivat II Kansallisen liikuntafoorumin järjestämisestä. Eli nyt on liikkeellä sellaisia voimia, että jotain pitäisi tapahtuakin.

Ja tähän loppuun vielä lyhyt tiivistys. Kun kerran liikkumattomuuden kustannukset rasittavat kansakunnan kilpailukykyä ja tuottavuutta, hallituksen on otettava liikkumattomuuden voittaminen suojelukseensa. Tuore eläkepakettikin karahtaa mahdottomuuden kiville pelkästään sen vuoksi, että nykynuoret eivät selviydy tulevista työelämän haasteista.

Hyvä mittari on varusmiesten cooperin testi, jonka tulokset ovat romahtaneet. Keskivertovarusmies taitaisi hävitä cooperissa ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, joka on pian 70-vuotias! Työkyvyn ja fyysisen suorituskyvyn välinen yhteys on niin ilmiselvä, että surku tulee varusmiesten kuntotuloksia silmäillessä. 

Ja kyse ei ole vain siitä, viitsiikö joku juosta. Kyse on siitä, että Suomi istuu tällä menolla onnensa ohi. Ja tämä istumisen ongelma ei ole vain kansanterveyden ongelma. Siis sellainen, jonka oikeat urheilumiehet voisivat sivuuttaa. Koska se on myös huippu-urheilun ongelma, sillä ilman liikkuvaa nuoruutta ei voi tulla kovaan harjoitteluun kykeneviä huippu-urheilijoita.

Mutta pidetään ajatus tässä liikkumattomuudessa. Maanantaina lähetetyssä Urheilun taustapeilissä oli toimittaja Jouko Vuolteen vieraana kaksi kansanterveyden, liikkumisen ja liikkumattomuuden huippuasiantuntijaa, Tommi Vasankari ja Likesin johtaja Eino Havas.

Vasankari kärjisti, että lihavuusleikkausten tekemiseen meillä on valmiudet, mutta elintapaohjausta terveydenhuolto ei osaa antaa. Kumpikohan olisi edullisempaa?


II Kansallisen liikuntafoorumin materiaaleja tulee Sport.fi-sivuille





26.9.2014

Liikkumattomuuden asiantuntijat eduskunnassa

Kansallisen liikuntafoorumin sunnuntain pääesiintyjiin kuuluvat tohtori Michael Pratt ja tohtori Tommi Vasankari olivat jo perjantaina eduskunnassa antamassa esimakua sunnuntain esitelmistään. Pratt kertoi mielenkiintoisia lukuja perustuen amerikkalaisiin tutkimuksiin, ja UKK-insituutin johtaja Vasankari kertoi puolestaan suomalaisista tutkimuksista. Liikkumattomuuden kustannukset kasvaneina terveydenhuoltomenoina mitataan sadoissa miljoonissa, itse asiassa Vasankari puhui yli miljardista eurosta. Nyt on mielenkiintoista jäädä odottamaan sunnuntain foorumia. Sehän striimataan suorana Yle Areenassa alkaen klo 13.00.

23.9.2014

Liikkumattomuus lamaannuttaa Suomen

Suomen kansantalous uhkaa pysähtyä. Syynä ei ole Eurooppaa sitkeässä otteessaan pitävä talouslama, vaan ihan meidän itsemme aiheuttama ongelma, liikkumattomuus.

Kun muutin 1970-luvulla Helsinkiin, kaverit valistivat, että Helsingissä ei kukaan kävele. Kaikki käyttävät dösää eli bussia, tai sporaa, siis raitiovaunua. Nykyään tätä liikkumattomuuden juhlaverkkoa täydentää metro.

Elintason nousun ansiosta koko maassa on ollut jo vuosikymmenien ajan sama mentaliteetti. Autolla on päästävä pankin, kaupan, terveyskeskuksen ja hautaustoimiston ovelle, koska kukaan ei kävele! 

Eipä ole sitten ihme, että Suomen terveydenhuoltomenot ovat THL:n tilastojen mukaan kasvaneet 1990-luvun lopulta kaksinkertaisiksi! Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että tällä menolla kustannusten kasvu vain jatkuu. 

Ensin käveleminen loppuu omilla tietoisilla valinnoilla. Sitten nämä valinnat johtavat siihen, että käveleminen tulee koko hankalammaksi ja vastenmielisemmäksi. Ja seuraavassa vaiheessa on pakko syödä lääkkeitä, kun terveys on mennyt. Lopuksi heitetään multaa päälle.

Helsingissä järjestetään viikonloppuna Kansallinen liikuntafoorumi, jossa huippualustajien innoittamina pyritään ratkaisemaan tätä liikkumattomuuden ongelmaa. Valmiuksia alkaa löytyä niin yhteiskunnan ylimmiltä portailta kuin järjestöpuoleltakin. Avainkysymys on, miten saadaan liikkeelle ne, jotka eivät liiku (sic!).

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen vakuutti ennakkohaastattelussa, että tämän päivän poliittiset päättäjät ovat tiedostaneet liikkumattomuuden ongelman. Hänen mukaansa aika alkaa olla kypsä ongelmaan tarttumiseen.

Valon 1. varapuheenjohtaja Tuija Brax painotti puolestaan, että ongelman ratkaisemisessa tarvitaan koko yhteiskuntaa. Järjestöissä tiedetään, mitä liikunnalla voi saada aikaan, mutta muiden tahojen on tultava apuun siinä, miten ihmisiä ohjataan ja houkutellaan liikkumaan, Brax muistutti.

Se suurin ongelma taitaa olla asenteissa.

Nyt tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia ideoita. Pitäisikö liian vähän liikkuvia ihmisiä verottaa raskaammin? Tai pitäisikö heidän lääkelaskuihinsa lisätä "liikkumattomuusvero"?

Ja kumpi tehoaa paremmin, keppi vai porkkana? Miten olisi, jos hyväkuntoinen saisi ajokortin edullisemmin kuin huonokuntoinen?

Twitter-keskusteluun voi osallistua tunnuksella #liikuntafoorumi. Ja sunnuntaina klo 13 alkaen voi Yle Areenassa seurata liikuntafoorumin esitelmiä ja puheenvuoroja.

17.9.2014

Golfin kotimaa Skotlanti äänestää itsenäisyydestään

Torstai on historiallinen päivä Skotlannissa. Kansanäänestyksellä ratkaistaan, itsenäistyykö saarivaltakunnan karu pohjoisosa, vai ei. Päätöksellä on suuria yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. 

Olin vuonna 2002 Glasgow´n Hampden Parkilla todistamassa, kuinka Zinedine Zidane varmisti Real Madridille Mestareiden liigan voiton. Paikallinen hype olisi varmasti ollut luokkaa suurempi, ellei toinen loppuottelujoukkue Leverkusen olisi pudottanut Glasgow´sta kotoisin olevan Alex Fergusonin Manchester Unitedia finaalista. En muista, että olisin törmännyt silloin itsenäistymisvaatimuksiin mielenosoituksista puhumattakaan.

Kymmenen vuotta myöhemmin olin Turnberryssä ja tapasin golflegenda Colin Montgomerien. Hän ei kannata itsenäistymistä, koska se tulisi liian kalliiksi. Ja kaikki tietävät, että Monty on todellinen skotti, kuten perustelukin todistaa!

Colin Montgomerie pitää itsenäistymistä kalliina ratkaisuna.
Mitä vaikutuksia kansanäänestyksen tuloksella olisi urheiluun? Mihin urheilulajeihin itsenäistyminen vaikuttaisi eniten?

Skotlanti pelaa jalkapallon EM-karsintoja nytkin omalla joukkueellaan. Se hävisi avausottelunsa maailmanmestari Saksalle 2-1. Jos Skotlanti erotetaan Englannista, Rangers ja Celtic voivat lopettaa haaveilunsa Englannin Valioliigaan siirtymisestä. Tai ainahan voi haaveilla. Eli jalkapallossa itsenäistymisen vaikutukset ovat hyvin pieniä.

Kymmenen prosenttia Ison-Britannian olympiavalmennettavista on skotlantilaisia. Lontoon olympiakisojen merkittävimpiä voittajia oli tennissankari Andy Murray. Hän on skotti, joka letkautti brittitoimittajille ennen vuoden 2006 jalkapallon MM-lopputurnausta, että voittajalla ei ole väliä, kunhan se ei ole Englanti. Hän sai silloin negatiivista palautetta, eikä hän ole tänä vuonna ottanut mitään kantaa itsenäistymiseen.

Olympiavalmennuksessa olevat skotit saavat tällä hetkellä harjoitella muiden kovatasoisten brittien kanssa valmennuskeskuksissa, jotka ovat poikkeuksetta rajan eteläpuolella. Itsenäistyvän Skotlannin pitäisi nopeasti rakentaa kansainvälisen tason urheilukeskuksia, mutta mistä sellaiset rahat otettaisiin?

Brittien olympiavalmennettavista joka kymmenes on skotti. Mikäli Skotlanti itsenäistyy, urheilun rahoitus pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen.

Skotlantilaisille golfareille itsenäistyminen antaisi mahdollisuuden päästä olympiakisoihin. Nykyisellään Pohjois-Irlannin ja Englannin parhaimmisto on vielä niin paljon skottien edellä, että yhteisjoukkueeseen ei skottigolfareilla ole asiaa. Mikäli Skotlanti itsenäistyy, esimerkiksi skotti Stephen Gallacher voisi selviytyä Rion golfviheriöille. Mutta niin, mitä sitten?

Golfia hallinnoiva R&A pitää majaansa St Andrews´ssa, siis Skotlannissa. Itsenäistymisen isoin muutos koskisi ehkä The Open Championship -turnausta. Kaksi seuraavaa Openia pelataan Skotlannin puolella, vuonna 2017 on päätetty pelata Royal  Birkdalen kentällä eli rajan eteläpuolella, sitten 2018 palataan takaisin pohjoiseen Carnoustien kentälle.

Skotlannin asema golfin historiassa on niin kiistaton, että itsenäistyminen tuskin lisäisi skottikenttien viehätysvoimaa esimerkiksi pohjoismaisten pelaajien keskuudessa. Skotlanti on jo nyt siinä asemassa, että sinne tehdyt golfmatkat ovat kuin pyhiinvaellusmatkoja.

Ryder Cup pelataan reilun viikon kuluttua Skotlannissa ja neljän vuoden päästä Ranskassa. Vuoden 2022 Ryder Cupia aikoo hakea seitsemän maata: Itävalta, Saksa, Tanska, Portugali, Espanja, Italia ja Turkki. Virallinen haku on jätettävä helmikuun puoliväliin mennessä. Nykysuunnitelman mukaan Ryder Cup pelattaisiin seuraavan kerran golfin kotisaarella vasta 2030-luvulla. Ehkä kansanäänestyksen tuloksen jättämät haavat ovat jo silloin umpeutuneet.

The Open turnausta kutsutaan ajoittain epävirallisesti British Openiksi. Mutta miten kutsuttaisiin itsenäisessä Skotlannissa pelattavaa The Openia? Pian alkaisi keskustelu siitä, että Englannin pitäisi saada oma major-turnaus ja Skotlannin oma. Kumpi niistä luopuisi historiallisesta perinteestä, joka ulottuu vuoteen 1860?

Ja nimistä puheen ollen. Nyt Englanti, Skotlanti ja Wales ovat samalla suurella saarella, eli ne ovat yhdessä Iso-Britannia, Great Britain. Jos Skotlanti lähtee omille teilleen, jääkö jäljelle pelkkä Britannia vai Etelä-Britannia?

Rajan rakentaminen Skotlannin ja Englannin välille lisäisi monenlaisia jännitteitä. Mutta torstaina nähdään, mitä skotlantilaiset itse haluavat.