Jatkan jääkäriurheilijoiden käsittelyä. Antwerpenin olympiakisoihin 1920 osallistui kaksi
jääkärikoulutuksessa ollutta urheilijaa. Näkyvin rooli oli Suomen lippua
avajaisissa kantaneella Emil Hagelbergilla. Hän osallistui upseeriviisiotteluun
ja sijoittui seitsemänneksi.
Julius Saaristo osallistui Antwerpenin kisoissa
keihäänheittoon ja sijoittui neljänneksi. Saaristollahan oli legendaarinen
maine Tukholman kisoista 1912: Kultaa kahden käden yhteistuloksella ja hopea
paremmalla kädellä. Antwerpenin kisaohjelmasta oli karsittu pois kahden käden
tuloksista yhteenlasketut lajit.
Pariisin olympiakisoihin 1924 osallistui kolme jääkäriä.
Emil Hagelberg jatkoi 5-ottelussa. Hän menetti ratsastuksessa pelin, ja oli
lopulta 25:s. Jos kisoissa olisi ollut joukkuekilpailu, Hagelberg olisi
kuulunut Suomen pronssijoukkueeseen.
Pariisin kisojen paras sotilasurheilija oli Lennart
Hannelius. Hän sai pronssia kaksintaisteluammunnassa. Unio Sarlin sijoittui
samassa kilpailussa seitsemänneksi.
 |
| Kenraalimajuri Unio Sarlin. Hän vaikutti mm. Ampujainliiton hallituksessa 1920-luvulla ja osallistui pistooliampujana Pariisin olympiakisoihin vuonna 1924. (SA-kuva, Sotamuseo) |
Kun lasketaan mukaan myös 1912 kisoissa joukkuehopeaa
voimistellut Tauno Ilmoniemi ja voimistelujoukkueen varamies Einar Wichmann,
niin yhteensä kuudella jääkärillä oli olympiaurheilijan status. Luulen, että
tässä ovat kaikki jääkärien olympiaurheilijat.
Yhteenvetona jääkärien olympiaurheilijoista: kaksi
voimistelijaa (toinen oli myös uimahyppääjä), yksi keihäänheittäjä, joka
osallistui kaksiin kisoihin, yksi viisiottelija, joka osallistui kaksiin kisoihin,
ja kaksi pistooliampujaa.
Tukholma 1912:
Julius Saaristo
(1891–1969)
-
Tukholmassa 1912 kulta keihäänheiton molempien
käsien yhteistuloskilvassa ja hopea paremman käden kilpailussa. Antwerpenissa
1920 neljäs keihäänheitossa. Edellä oli kolme suomalaista, eli Suomi saavutti
ainutlaatuisen neloisvoiton.
-
Lähti Viipurista Saksaan opiskelemaan kone- ja
sähkötekniikkaa, mutta liittyi siellä vapaaehtoisena jääkäripataljoonaan
syyskuussa 1915 ja elämänura vaihtui sotilaan ammattiin. Saapui Suomeen
jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikkinä 25. helmikuuta 1918. Erosi armeijasta
vuoden 1927 lopulla. Siirtyi kesällä 1928 suojeluskuntajärjestön palvelukseen
ja nimitettiin Kuopion suojeluskuntapiirin 8. alueen päälliköksi. Siirrettiin
helmikuussa 1930 5. alueen päälliköksi. Talvisodan alkaessa oli
pioneerikomppanian päällikkönä. Siirto sotavankileiri 6:n päällikön apulaiseksi
ja vartiokomppanian päälliköksi 1942. Erosi armeijan palveluksesta sodan
päättyessä. Yleni majuriksi. Teekkari.
Tauno Ilmoniemi
(sukuniemi vuoteen 1906 Granit, 1893–1934)
-
Tukholman 1912 joukkuevoimistelussa hopea.
Osallistui myös uimahyppyihin sijoittuen karsintakilpailun erässään
kolmanneksi. Hän karsiutui näin loppukilpailusta. Kuopiolainen Ilmoniemi
kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta 1912. Jätti kesken
insinööriopinnot Teknillisessä korkeakoulussa, lähti Saksaan ja ryhtyi
sotilaaksi. Yleni everstiksi ja komennettiin Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin
komentajaksi heinäkuussa 1933. Teekkari.
Einar Wichmann
(vuodesta 1936 Vihma, 1893–1944)
-
Tukholmassa 1912 voimistelujoukkueen varamies.
Lähti jääkäriksi Saksaan jo 1915 opiskeltuaan teknillisessä korkeakoulussa
1912–1915. Suomeen palattuaan sisällissodassa Kuopion läänin
suojeluskuntakomppanian ja Pohjois-Savon rykmentin komppanianpäällikkönä. Jäi
jääkäriuraltaan sotilaaksi ja toimi Viipurin upseerikokelaskurssien opettajana
1918—1919, Kadettikoulun johtajana 1933–1936. Suomen valkoisen kaartin
komentaja 1936–1939. Ylennettiin kenraalimajuriksi 1941. Kaatui Ihantalassa
5.8.1944 kenraalimajurina ja 6. divisioonan komentajana. Sai
Mannerheimimristin. Teekkari.
Antwerpen 1920:
Julius Saaristo (kts.
yllä)
Emil Hagelberg
(1895–1941)
-
Liittyi Pfadfinder-kurssille jo vuonna 1915.
Antwerpenissä 1920 nykyaikaisen viisiottelun seitsemäs. Kantoi avajaisissa
Suomen lippua. Hän osallistui myös Pariisin olympiakisoihin 1924 sijoittuen
25:nneksi. Pariisin kisoissa täysin epävirallisessa joukkuekilpailussa Suomi
saavutti kolmannen tilan Ruotsin ja Ranskan jälkeen. Hagelberg oli syntyisin
Pyhtäältä ja hänet on merkitty myös paikoin kotkalaiseksi. Hän meni naimisiin
tamperelaisen Mary Schreckin kanssa 1919 ja liittyi Tampereen Pyrintöön. Hän
kantoi Antwerpenin olympiakisojen avajaisissa lippua nimenomaan Tampereen
Pyrinnön urheilijana.
-
Talvisodassa rykmentin komentajana. Kaatui
everstinä vihollisen ilmahyökkäyksessä Varloissa 12.8.1941.
Pariisi 1924:
Lennart Hannelius
(1893–1950)
-
Pariisissa 1924 pronssi kaksintaisteluammunnassa
eli isopistoolin kuviokilpailussa. Paras sotilasampuja Pariisin
olympiakisoissa.
-
Edusti Suomea ammunnan MM-kilpailuissa 1924,
1929, 1931 ja 1933. Upseerien Ampumayhdistyksen sihteeri 1924–1925,
varapuheenjohtaja 1927–. Kansainvälisen ampujainliiton varapuheenjohtajaksi ja
pienoiskiväärijaoston puheenjohtajaksi 1933. Suomen edustaja Roomassa
kansainvälisen ampujainliiton kongressissa 1935. Liittyi 27. Jääkäripataljoona
27:ään vuonna 1915. Palasi pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918. Haavoittui
Hotakassa 23.4.1918. Toimi Turun ja Turunmaan suojeluskuntapäällikkönä
1920-luvulla. Ylennettiin everstiksi 1940. Siirtyi sodan jälkeen Tukholmaan.
Teekkari.
Unio Sarlin
(1893–1981)
-
Pariisissa 1924 kaksintaisteluammunnassa
seitsemäs. Suomen mestari tarkkuuspistooliammunnassa 1921 ja
kaksintaisteluammunnassa 1925.
-
Suomen Ampujainliiton johtokunnan jäsen
1921–1922. Upseerien Ampumayhdistyksen varapuheenjohtajaksi 1924–1927,
puheenjohtaja 1933–1946.
-
Jääkäriliiton puheenjohtaja 1923–24.
-
Everstiksi 1926, Kenraalimajuriksi 1933, ja
kenraaliluutnantiksi 1942.
-
Sotien jälkeen toimi pääesikunnan
pioneerikomentajana vuoteen 1946 saakka. Hän erosi armeijan palveluksesta ja
siirtyi Suomen Kiviteollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi. Tästä tehtävästä hän jäi
eläkkeelle vuonna 1956. Teekkari.
