Peter Tallbergin elämäkerta julkistetaan tänään

Tänään julkistetaan kirjamessuilla Arto Terosen ja Jouko Vuolteen uusin kirja, joka käsittelee Kansainvälisen olympiakomitean protokollan toiseksi vanhinta jäsentä Peter Tallbergia, 77.

Kirjan nimi on osuva, "Urana olympiakisat. PeterTallbergin tuulinen elämä" (Kirjapaja).

Tallberg osallistui jo Rooman olympiakisojen purjehdukseen vuonna 1960. Hän oli mukana vielä Moskovassa 1980. Mitali oli lähimpänä Tokion olympiakisoissa vuonna 1964, mutta hän joutui tyytymään neljänteen sijaan.

Tallberg oli urheilijana kaikkiaan viisissä olympiakisoissa. Hänen edellään ovat suomalaisista vain kuusissa olympiakisoissa pelanneet jääkiekkoilijat Raimo Helminen ja Teemu Selänne. 

Tallbergin kohdalla on poikkeuksellista, että hän on samaan aikaan ollut kisoissa urheilijana ja KOK:n jäsenenä. Tämä oli siis ennen kuin KOK:n vanhat herrat huomasivat, että urheilijoiden ääntä olisi syytä kuunnella tarkemmin.

Tallbergin ura urheilujohtajana on yksi kaikkein vaikuttavimmista suomalaisen urheilun historiassa. Hän on toiminut muun muassa Kansainvälisen purjehtijaliiton puheenjohtajana. Ja kun urheilujärjestöjä 1990-luvulla yhdistettiin, hänestä tuli SLU:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.

Golfari vastaan keihäänheittäjä

Helsingin Sanomien arvostettu urheilutoimittaja Ari Pusa avasi golfin Euroopan kiertueen reikäpelimestaruuden voittaneelle Mikko Iloselle oven jopa Vuoden urheilijaksi.

Kun Pusa laittaa oven raolleen, on asiaa syytä tarkastella vakavasti. Monipuolisesti urheilun hallitsevalla toimittajalla on ollut pitkään suomalaisen urheilun näköalapaikalla.

(Tässä kävi niin hullusti, että kirjoitin aamulla toimittaja Jussi-Pekka Reposen kirjoittaneen kyseisen jutun. Nyt Mestareiden liigan tauolla on hyvä korjata jutun kirjoittajan nimi oikein: kyllä siinä Ari Pusan laadukas kädenjälki näkyy.)

Tämä vuosi on siitä poikkeuksellinen, että Vuoden urheilijaksi on ehdolla olympiavoittaja, nimittäin parisprintin korkeimmalle korokkeelle Sotshin olympiakisoissa noussut kaksikko Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi.

Vuoden urheilijan viittaa soviteltiin kesällä myös Antti Ruuskaselle, joka voitti keihäänheiton Euroopan mestaruuden. Keihäänheitto on se tekninen voimalaji, jossa suomalaiset ovat olleet maailman parhaita yli sadan vuoden ajan.

Ensimmäinen suomalainen keihäänheiton suurvoittaja oli myöhempi jääkärimajuri Julius Saaristo, joka voitti kahden käden yhteistuloksella kultaa legendaarisissa Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912. Sen jälkeen keihäänheitto on jäänyt suomalaisten tavaramerkiksi maailmalla ja suomalaisten penkkiurheilijoiden rakastamaksi lajiksi.

Kun Helsingin Sanomat nostaa golfari Mikko Ilosen vakavasti haastamaan keihäänheiton Euroopan mestaria ja hiihdon olympiavoittajia, ollaan suomalaisessa urheilussa kääntämässä uutta lehteä.

Tähän sopii hyvin tarina oman aikansa Tiger Woodsista, Harry Vardonista. Hän voitti kuusi British Open -turnausta ja yhden US Openin, kunnes ensimmäinen maailmansota katkaisi urheilutoiminnan useaksi vuodeksi. Jerseyläinen ei enää palannut sodan jälkeen samalle tasolle.

Vardon, golfin sen ajan supertähti, osallistui kerran sekanelinpeliin, jossa hänen pelikumppaninaan oli naispelaaja, ja he pelasivat kahta keihäänheittäjää vastaan. Sääntöjä oli luonnollisesti hieman mukautettu. Silloin kävi niin, että golfarit voittivat.

Varmaa on, että Vuoden urheilijan valinta herättää tänä syksynä enemmän tunteita kuin vuosiin.

Yli sadan kierroksen golfkausi

Olen pelannut tänä vuonna enemmän golfia kuin koskaan aikaisemmin. Takana on kotimaan kentillä yli sata kierrosta!  Niistä tosin parikymmentä on tullut Talman Par3-kentällä. Sen väylät ja viheriöt ovat olleet koko kauden hyvässä kunnossa, ja nyt kun se on iltaisin valaistuna, kautta voi jatkaa vielä iltavaloissa.

Pitkällä kentällä olen pelannut 85 kertaa. Niistä seitsemän kierrosta on jäänyt vajaiksi lähinnä valon loppumisen vuoksi. Ja onhan siinä mukana Hirsalan kaksi  Early Bird -puolikastakin, jotka alkoivat aamuviiden aikaan. Pauli Pesonen on kyllä uskomaton organisaattori, kun hän tuollaisiakin erikoistapahtumia pyörittää. Takavuosina hän järjesti vähän isompiakin juttuja, muun muassa Challenge Tourin kisoja.

Parhaan kierroksen, 85, pelasin Harjattulassa Mikko Ervastin kanssa. Toisaalta yhdeksän kierrosta vaati yli 100 lyöntiä. Niistä osa tuli kyllä takatiiltä, mikä on niitä katastrofeja jollain tavalla lieventävä seikka.

Talmassa pelataan joka vuosi Suomen parhaat mestikset. Nytkin oli mukana pitkälti toistasataa pelaajaa. Sijoituin  komeasti 100 parhaan joukkoon, sijalle 94. Karsiuduin siis kolmannen eli finaalipäivän kierrokselta.

Kesän hienoimpiin hetkiin kuului urheilutoimittajien Ryder Cup Himoksessa. Olin Helsingin Kerhon voittajajoukkueessa, ja pääsin höykyttämään vanhaa työkaveriani Etelä-Suomen Sanomien asiantuntevaa urheilutoimittajaa Juha Hölttää ensin Foursomessa Seppo Jolkkosen kanssa, ja iltapäivällä kaksinpelissä. Tutustuin Juhaan jo 30 vuotta sitten Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimituksessa. Silloin Juha suunnisti, minä juoksin. Nyt molemmat viihdymme viheriöillä.

Lassi Tilander on golfin kävelevä tietosanakirja.

Parasta tässä golfkaudessa ovat olleet kierrokset golfin kävelevän tietosanakirjan Lassi Tilanderin kanssa. Olemme käyneet hedelmällisiä keskusteluja muun muassa tulevan golfkirjani teemoista. Lassi on pelannut joskus parempienkin pelaajien kanssa, muun muassa viisinkertaisen major-voittaja Peter Thomsonin kanssa.

Hän on toiminut myös useaan otteeseen maajoukkueen kapteenina, esimerkiksi vuonna 1960 Merionissa. missä Jack Nicklaus teki Eisenhower Trophyn ennätystuloksen 269. Ennätys meni rikki vasta tänä syksynä, kun Espanjaa edustava Jon Rahm pelasi tuloksen 263!

Organisoidessaan Jack Nicklauksen vierailua Talissa 1987 Lassi  huomasi yleisön joukossa Mauri Vikströmin, joka pelasi vuonna 1960 Merionissa Nicklauksen kanssa.

Lassi haki Maurin mestarin luokse, esitteli heidät vanhoina pelikavereina, ja Nicklaus lausui hienosti: "It was a long time ago!" 

Niinpä, siitä Nicklauksen vierailusta on kulunut nyt täsmälleen saman verran aikaa, 27 vuotta! 

Ei ole vaikea tunnustaa, että pelaajana(kin) Lassi on kiistatta minua parempi. Olemme pelanneet neljä kertaa, ja kolmesti voittajan onnitteleminen on jäänyt minun velvollisuudekseni. Toisaalta kierrokset Lassin kanssa ovat niin hienoja, että joka kerta on itsellänikin ollut voittajan olo.

Urheiluministeri Carl Haglund ja HBL:n nettilehti

Urheiluasioista vastaava puolustusministeri Carl Haglund esitti Hufvudstadsbladetissa, että työnantajat voisivat antaa työntekijöiden liikkua työajalla. Helsingin Sanomat referoi HBL:n haastattelua, joten laitan linkin Hesariin.

Pidän Haglundin ajatusta kehittämisen arvoisena. Monet työnantajat, kuten esimerkiksi Nokialla toimiva Molok Oy, suhtautuvat erittäin myönteisesti liikuntaan. Hyvinvoivat työntekijät ovat ensimmäinen edellytys yrityksen menestymiseen.

Haglund toimi ennestään puolustusministerinä, ja nykyhallituksen viimeisen puolen vuoden ajan hän vastaa myös urheilusta. Tämä on hyvin luonteva yhdistelmä, sillä suomalaisen liikuntakoulutuksen juuret ovat upseerien miekkailu- ja ratsastusopetuksessa.

Cooperin testin tulosten perusteella varusmiesten kunto on laskenut kuitenkin niin alas, että on kaikille parempi siirtää armeijan painopistettä kybersodankäynnin puolelle. Suomalaisen sotilaan taistelijanominaisuudet tulevat nykyään paljon paremmin esiin istuen kuin juosten.

Miksikö linkitin Hufvudstadsbladetin uutisen HS:n verkkolehteen? HBL on päättänyt, että uutisen lukemisesta pitää maksaa. Sen sijaan HS:n linkki menee suoraan uutiseen.

Onkohan HBL:n verkkostrategia loppuun asti mietitty? Jos kävijämäärät ovat pieniä, suljetaan pääsy, hmm...

Jos puolustusvoimat toimisi samalla logiikalla kuin HBL, varusmiesten liikuntakoulutus lopetettaisiin kokonaan. Kun ovat niin huonossa kunnossa tullessaan riviin, pysykööt huonokuntoisina!

Paluu liikuntafoorumiin Kjell A. Nordströmin hengessä

Kansallisen liikuntafoorumin osanottajille tarjottiin maanantaina huippuesitys, kun ruotsalainen tietokirjailija ja visionääri Kjell A. Nordström kertoi, mihin tämä meidän maailma on menossa.

Ehkä eniten ajatuksia herätti numeroleikki, jonka hän esitti vangitsevalla tavalla. 1-1-1-4 on maailman väkiluku nyt, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua sama lukusarja on 1-1-2-5. Ensimmäiset ykköset ovat Euroopan ja Amerikan väkilukuja, miljardeissa. Kolmas luku kuvaa Afrikan, ja neljäs luku Aasian väkilukua.

Kjell A. Nordström lumosi Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat.

Afrikan väkiluku voi olla parinkymmenen vuoden kuluttua jopa 2,5 miljardia, ja Aasian väkiluvusta voi tulla yhtä hyvin joko 5, 6 tai jopa 7 miljardia. Jos näiden lukujen ajatellaan kuvaavan maapalloa laivana, niin laiva alkaa kallistua. Jokainen voi miettiä, mitä siitä seuraa.

Samaan aikaan kansallisvaltiot menettävät merkitystään globalisaation seurauksena. Nyt meillä on parisataa kansallisvaltiota, mutta kansalaisten omilla päätöksillä ja kulutuskäyttäytymisellä kansallisvaltioiden rajat madaltuvat. Tavarat liikkuvat, brändit liikkuvat, ja ihmiset liikkuvat. Suomalainen voi lomailla yhtä lailla Thaimaassa, Espanjassa tai ihan vaan kotimaassa.

Kaiken kaikkiaan vaivalla synnytettyjen kansallisvaltioiden merkitys on vähenemässä ja niiden tilalle nousevat globaalit kaupunkikeskukset.

Nordström on juuri julkaissut Per Schlingmannin kanssa kirjan Urban Express. Se julkistettiin sunnuntaina, joten liikuntafoorumissa ruotsalaistohtorin esitys pysyi ymmärrettävästi enemmän kirjan teemoissa kuin liikunnan ja liikkumattomuuden kysymyksissä.

Hän pohti kuitenkin mielenkiintoisella tavalla liikkumisesta totaalisesti kieltäytyvän ihmisen ajatusmaailmaa ja vertasi sitä norjalaisen Anders Behring Breivikin ajatusmaailmaan, missä kaikki vaikutteet olivat toisiaan tukevia. Valitettavasti Nordströmillä ei ollut heti tarjota keinoa, miten siihen maailmaan olisi tuotavissa toisenlaista informaatiota.

Urban Expressin suomenkielinen versio julkaistaan Nordströmin mukaan  joulukuussa tai tammikuussa. Siitä voi odottaa jonkinlaista tapausta, sen verran mielenkiintoisia ajatuksia hän esitti Helsingissä.

Maailmalla on menossa trendi, jossa naiset hankkivat koulutusta ja muuttavat kaupunkeihin. Niinpä kaupunkien asukkaat ovat useammin naisia kuin miehiä, vaikka miehet muuttavatkin perässä. Mutta lisäksi naiset elävät pidempään. Pohjoismaat ovat tässä kehityksen kärjessä.

Nuoret kouluttamattomat miehet ovat samaan aikaan muodostamassa uutta kurjalistoa.

Tähän liittyy kehitys, jossa yksin asuvien määrä kasvaa. Ihmiset haluavat muuttaa kasvukeskuksiin, kun siellä on muitakin ihmisiä. Ja siellä kasvukeskuksissa ollaan yksin. Yksin yhdessä, tai yhdessä yksin. Suomessakin on jo miljoona yksin asuvaa ihmistä.

Ja samaan aikaan on yliopistotutkintojen arvo kärsinyt inflaation. Tieto, joka Gutenbergin ajoista saakka on muodostanut hierarkkisia rakennelmia, on yllättäen kaikkien saatavilla. Aikaisemmin piti opiskella monta vuotta yliopistossa saadakseen tietoa, nyt sitä saa Wikipediasta tai Stanfordin yliopiston sivuilta muutamalla napinpainalluksella.

Ja tiedon määrä kasvaa kaiken aikaa eksponentiaalisesti. Sen seurauksena kapeiden alojen erikoisosaajien arvostus nousee. Kokonaisuuksia on entistä vaikeampi hallita.

Jos Nordströmin ajatukset kiinnostavat enemmänkin, suosittelen lukemaan hänen aiempia kirjojaan, joista Jonas Ridderstrålen kanssa syntyneet Funky Business ja Karaokekapitalismi - Älä hyväksy jäljitelmiä ovat olleet myyntimenestyksiä.

Liikkumattomuus kansakunnan kohtalonkysymyksenä

Helsingissä järjestetty II Kansallinen liikuntafoorumi onnistui erinomaisesti. Yleisö antoi aplodit seisaaltaan, saadakseen istumisen katkaistua. Mutta alustukset olivat niin hyviä, että "standing ovation" olisi syntynyt monta kertaa spontaanistikin.

Liikuntafoorumin parasta antia oli UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin esitys liikkumattomuuden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista.

Maanantaina Kansallinen liikuntafoorumi kasasi yhteisen julkilausuman, jossa toivotaan liikkumattomuuden taklaamisen nousevan tulevassa hallitusohjelmassa vahvaan rooliin, hallituksen kärkitavoitteeksi!

Tässä on julkilausuma, joka foorumissa laadittiin:

Kansallinen liikuntafoorumi: Liikkeen lisääminen hallituksen kärkitavoitteeksi

  

Kansallisessa liikuntafoorumissa Yleisradion studiotalolla laadittiin yhteinen julkilausuma, jonka tavoitteena on kirjata liikkeen lisääminen tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi.

Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomessa liikkumattomuuden kustannus on lähes 2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi.

Näin ollen Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat esittävät liikkumattomuuden taklaamiseksi tulevaan hallitusohjelmaan:

Liikkeen  lisääminen on hallituksen kärkitavoite!

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Hallitus sitoutuu liikkeen lisäämiseen. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Toimialakohtaiset nostot (kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut)  saatetaan Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän jatkotyöstettäväksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto vievät eteenpäin edellä mainittuja sisältöjä valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Valo kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, jotka pitävät sisällään liikkeen lisäämisen, huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea vastasivat II Kansallisen liikuntafoorumin järjestämisestä. Eli nyt on liikkeellä sellaisia voimia, että jotain pitäisi tapahtuakin.

Ja tähän loppuun vielä lyhyt tiivistys. Kun kerran liikkumattomuuden kustannukset rasittavat kansakunnan kilpailukykyä ja tuottavuutta, hallituksen on otettava liikkumattomuuden voittaminen suojelukseensa. Tuore eläkepakettikin karahtaa mahdottomuuden kiville pelkästään sen vuoksi, että nykynuoret eivät selviydy tulevista työelämän haasteista.

Hyvä mittari on varusmiesten cooperin testi, jonka tulokset ovat romahtaneet. Keskivertovarusmies taitaisi hävitä cooperissa ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, joka on pian 70-vuotias! Työkyvyn ja fyysisen suorituskyvyn välinen yhteys on niin ilmiselvä, että surku tulee varusmiesten kuntotuloksia silmäillessä. 

Ja kyse ei ole vain siitä, viitsiikö joku juosta. Kyse on siitä, että Suomi istuu tällä menolla onnensa ohi. Ja tämä istumisen ongelma ei ole vain kansanterveyden ongelma. Siis sellainen, jonka oikeat urheilumiehet voisivat sivuuttaa. Koska se on myös huippu-urheilun ongelma, sillä ilman liikkuvaa nuoruutta ei voi tulla kovaan harjoitteluun kykeneviä huippu-urheilijoita.

Mutta pidetään ajatus tässä liikkumattomuudessa. Maanantaina lähetetyssä Urheilun taustapeilissä oli toimittaja Jouko Vuolteen vieraana kaksi kansanterveyden, liikkumisen ja liikkumattomuuden huippuasiantuntijaa, Tommi Vasankari ja Likesin johtaja Eino Havas.

Vasankari kärjisti, että lihavuusleikkausten tekemiseen meillä on valmiudet, mutta elintapaohjausta terveydenhuolto ei osaa antaa. Kumpikohan olisi edullisempaa?

Urheilun taustapeilin voi kuunnella täältä. 

II Kansallisen liikuntafoorumin materiaaleja tulee Sport.fi-sivuille. 

Liikkumattomuuden asiantuntijat eduskunnassa

Kansallisen liikuntafoorumin sunnuntain pääesiintyjiin kuuluvat tohtori Michael Pratt ja tohtori Tommi Vasankari olivat jo perjantaina eduskunnassa antamassa esimakua sunnuntain esitelmistään. Pratt kertoi mielenkiintoisia lukuja perustuen amerikkalaisiin tutkimuksiin, ja UKK-insituutin johtaja Vasankari kertoi puolestaan suomalaisista tutkimuksista. Liikkumattomuuden kustannukset kasvaneina terveydenhuoltomenoina mitataan sadoissa miljoonissa, itse asiassa Vasankari puhui yli miljardista eurosta. Nyt on mielenkiintoista jäädä odottamaan sunnuntain foorumia. Sehän striimataan suorana Yle Areenassa alkaen klo 13.00.